Usein kysytyt kysymykset Koukosieluista

Esikoisromaanini Teräsjään itsenäinen jatko-osa Koukosielut on menossa ensi viikolla painoon. Viimeiset hiomiset ovat siis käynnissä. Teoksen on tarkoitus ilmestyä Turun kirjamessuilla eli lokakuun alkupuolella. Kirjan julkaisee tuttuun tapaan Nysalor-kustannus. Tässä vastaan joihinkin minulle useimmin esitettyihin kysymyksiin.

 

Eikö Teräsjää kerrokaan tarinaa loppuun?

Kyllä kertoo. En voi sietää fantasiasarjoja, jotka jättävät tarinansa tahallaan kesken siihen, että sankari roikkuu kallion reunalla. Teräsjään voi edelleen lukea itsenäisenä kirjana kuten Koukosielutkin. 

Miksi siis jatko-osa?

Kaikki, jotka ovat joskus katsoneet elokuvia, tietävät varmasti turhien jatko-osien syndrooman – jos tarina kerran kertoo itsensä loppuun, miksi sitä pitää jatkaa? Mitä aidosti uutta jatko-osa voi enää tarjota? Pahimmillaan huono jatko-osa vain vesittää alkuperäisenkin tarinan. Ymmärrän tämän, mutta yhtä hyvin voisi kuitenkin kysyä, miksi kirjailijana loisin kokonaisen uuden maailman ja isohkon hahmokavalkadin, ja sitten vain jättäisin maailman sikseen yhden romaanin jälkeen? Teräsjäässä on niin paljon sivuhenkilöitä, ettei yksi romaani millään riitä kaikkien tarinoiden kertomiseen, saati koko maailman avaamiseen. Tästä syystä Koukosielut on olemassa. Se tarjoaa uuden näkökulman maailmaan uusien päähenkilöiden ja paikkojen kautta.

Onko jatko-osa itsenäinen? Voiko sen lukea, vaikka ei olisi lukenut Teräsjäätä?

Kyllä. Olen varmistunut tästä mm. luetuttamalla käsikirjoitusta ihmisillä, jotka eivät olleet lukeneet aiemmin Teräsjäätä. Koukosielujen keskiössä on uudet hahmot ja tarina on uusi. Myös maailma esitellään lukijalle uudesta näkökulmasta niin, että myös uusi lukija pääsee siitä kärryille.  

Kumpi kannattaa lukea ensin?

Se riippuu ihan siitä, millainen lukija on. Jos on sen tyyppinen lukija, joka tykkää yllättyä ja jännittää enemmän hahmojen puolesta ja lukea tarinat kronologisesti, silloin kannattaa aloittaa Teräsjäästä. Koukosielut sijoittuu Teräsjään jälkeiseen aikaan eli se väistämättä viittaa joihinkin Teräsjään tapahtumiin ja myös paljastaa joitakin sen keskeisiä koukkuja ja juonikuvioita. Jos taas on sen tyyppinen lukija, josta on lukiessa mukavampi tietää etukäteen asioita hahmojen kohtaloista, silloin kannattaa aloittaa Koukosieluista ja lukea Teräsjää nimenomaan syventävänä taustatarinana.

Miten sanoittaisit näiden keskeistä eroa?

Teräsjää on ennen kaikkea kasvutarina, joka kertoo oman identiteetin etsimisestä ja kasvusta omaksi itsekseen, kun taas Koukosielut kertoo itsenä olemisesta ja siitä, millaisia haasteita siihen voi liittyä. Toinen keskeinen ero on näkökulma. Teräsjää on hyvin vahvasti miesten tarina ja näkökulma on sen mukaisesti maskuliininen. Koukosielut sen sijaan nostaa keskeisempään rooliin naiset ja kaksisukupuoliset hahmot ja syventää aiemmassa kirjassa esiintyvien sivuhahmojen tarinoita. Molemmat kirjat syventävät siis toisiaan.

Mikä ihmeen säeromaani?

Koukosielut on muodoltaan säeromaani. Se on siis proosaa, mutta säkeisiin jaettuna ja ehkä keskimääräistä romaania runollisempi ilmaisultaan myös. Koukosielut on ensimmäinen säeromaanini.

Miksi kirjoitit säeromaanin? Onko se siis nuortenkirja?

Ei ensisijaisesti. En toki kiellä ketään lukemasta kirjojani, koska Suomessa ei ole olemassa ikärajoja kirjoille, mutta kirjoitan ensisijaisesti aikuisille. Huomautan myös, että Koukosielut on Teräsjään tapaan hyvin raaka ja väkivaltainen kirja, ja kumpikin sisältää myös seksuaalista väkivaltaa. Tämän lisäksi Koukosieluissa harrastetaan varsin rajua ja yksityiskohtaisesti kuvattua homoseksiä pitkin nykivin vedoin useampaankin otteeseen. En siis suosittele kumpaakaan näistä kirjoista kovin nuorille lukijoille. Suomessa ei ole julkaistu kovinkaan paljon säeromaaneja aikuisille. Itse inspiroiduin tekemään sen luettuani kollegani Sara Norjan upean aikuisten säeromaanin Kummajaisten kesä. Täysin perinteinen säeromaani Koukosielut ei kuitenkaan ole. Paksuudeltaan se on lähes Teräsjään laajuinen ja tästä syystä mukana on myös proosallisempia osuuksia. 

Kuvituksena Koukosielujen tuleva kansikuva, josta tosin puuttuu vielä tekstit.